Etusivu
Esittely
Jäsenasiat
Koulutustoiminta
Jäsenedut
Edunvalvonta
Työttömyyskassa
Työttömyysturvan sudenkuoppia
Linkkejä
Palaute
Yhteystiedot

 

Työttömyysturvan sudenkuoppia

Työttömyysturvalain säännökset eivät kaikilta osin aukea lakia lukemalla. Työttömyyskassan antama kielteinen päätös hämmentää mieltä, kun vilpittömin mielin odottaa ansiopäivärahaa tilille. Seuraavassa esitellään yleisimpiä päivärahan hakijoita harmittavia tapauksia, joita kassa selvittelee viikoittain.


Palkansaajan työssäoloehto

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, mikäli henkilö on ollut kassan jäsenenä vähintään 10 kuukautta ja jäsenenä ollessaan täyttänyt työssäoloehdon: työtä 43 viikkoa (alkuehto) tai 34 viikkoa (paluuehto) työttömyyttä edeltävän 28/24 kuukauden aikana. Työtä tulee tehdä vähintään 18 tuntia viikossa (poikkeuksena mm. opetusala) ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen tai vastattava vähintään peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa. Työssäoloehdon 28/24 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta hyväksyttävistä syistä, joita ovat sairaus, laitoshoito, kuntoutus, siviilipalvelus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito tai muu näihin verrattava syy. Jotta työ voidaan hyväksyä työssäoloehtoon, palkasta tulee verojen lisäksi pidättää kaikki lakisääteiset eläke-, sosiaali- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Apurahatutkimusta ei tehdä työsuhteessa eikä siitä pidätetä kaikkia maksuja, joten apurahajaksoja ei voida ottaa työssäoloehtoon. Apurahatyö on kuitenkin hyväksyttävä syy tarkastelujakson pidentämiseen.

Jos henkilö on ilman pätevää syytä poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, työssäoloehto on
hankittava uudelleen. Virkavapaus ei ole pätevä syy olla poissa työmarkkinoilta, joten pitkän vapaan pitämisellä voi menettää jo hankitun työssäoloehdon. Myös ulkomailla oleskelu yli puoli vuotta ilman hyväksyttävää syytä johtaa siihen, että työssäoloehto tulee hankkia uudelleen.


Työnhaku pidettävä voimassa

Työttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Työnhaku on pidettävä voimassa työvoimaviranomaisten velvoittamalla tavalla, vaikka käynti työvoimatoimistossa tuntuisi turhauttavalta. Päivärahaa ei voida maksaa niiltä päiviltä, jolloin  työnhaku ei ole ollut voimassa.


Päätoiminen yrittäjyys

Yrityksen osaomistaja tai hänen puolisonsa, joka on samassa firmassa työntekijänä, ei aina miellä olevansa työttömyysturvalain tarkoittama päätoiminen yrittäjä. Tällaiseksi katsotaan henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa (toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen) osakeyhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 prosentin omistusosuus osakekannasta/äänivallasta. Pienempikin omistusosuus on riittävä, jos hänellä on yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 prosentin osuus osakekannasta/äänivallasta. Myös välillinen omistus toisten yhtiöiden kautta sekä kotona asuvien lasten, vanhempien ja puolison omistamat osakkeet otetaan huomioon. Muita yritysmuotoja tarkastellaan vastaavalla tavalla.

Mikäli yrittäjän puoliso työskentelee yhtiössä muussa kuin johtavassa asemassa ja kotitaloudella on vähintään 50 prosenttia osakekannasta/äänivallasta, katsotaan hänet päätoimiseksi yrittäjäksi, mikäli työ kestää yli kuusi kuukautta.

Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisena yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Hänen katsotaan työllistyvän siihen ajankohtaan asti, jolloin yritystoiminta tai oma työ on lopetettu tai todistettavasti keskeytetty neljän kuukauden ajaksi. Yrittäjänä tehtyä työtä ei voida lukea palkansaajan työssäoloehtoon, joten työssäoloehto tulee hankkia muusta työstä; poikkeuksena kuitenkin yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siirtyvä henkilö, joka voi saada enintään 11 viikkoa hyvitystä palkansaajan työssäoloehtoon.


Päätoimiset opinnot ja apurahatyöskentely

Moni siirtyy työelämään ilman loppututkintoa. Mikäli henkilö työttömäksi jäädessään päättää jatkaa tutkinnon suorittamista ja ilmoittautuu oppilaitokseen, pidetään henkilöä päätoimisena opiskelijana, kunnes hän on valmistunut tai muuten todisteellisesti päättänyt opintonsa. Yliopisto-opiskelijan on keskeytettävä opinnot vähintään vuoden ajaksi, jotta päätoimisen opiskelijan status poistuu. Päätoimiselle opiskelijalle ei voida myöntää päivärahaa.

Henkilö on katsottu sivutoimiseksi opiskelijaksi, jos kokoaikaista työtä ja sivutoimista opiskelua on suoritettu rinnakkain 1-2 vuoden ajan ennen työttömyyden alkamista. Myös pitkään työn ohella jatkuneen gradun kirjoittamisen on katsottu voivan jatkua sivutoimisena myös työttömänä, jos muut tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu.

Mikäli henkilö on ryhtynyt jatko-opiskelijaksi suoraan valmistumisen jälkeen vaikka vaatimattomallakin apurahalla, on hänen katsottu jatkavan päätoimisia opintojaan. Työttömänä vastaanotettu tutkimusapuraha puolestaan estää päivärahan maksamisen. Työvoimatoimikunta on katsonut henkilön joko päätoimiseksi opiskelijaksi tai henkilöksi, joka työllistyy omassa työssään. On huomattava, että apurahatyön ajalta ei makseta päivärahaa.

Työvoimatoimikuntaa antaa opiskelua ja omaa työtä koskevissa asioissa kassaa sitovan lausunnon, josta kassa ei voi poiketa. Lausunnosta voi valittaa sen jälkeen, kun kassa antaa päivärahahakemuksesta hylkäävän päätöksen.


Sopimukset työnantajan kanssa

Henkilöllä on oikeus soviteltuun päivärahaan osa-aikaistamisen johdosta, jos hänen työaikaansa lyhennetään työnantajan aloitteesta irtisanomisaikaa noudattaen niin, että työaika on enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Mikäli työntekijä omasta aloitteestaan sopii työajan lyhentämisestä, oikeutta päivärahaan ei synny; ei myöskään, jos työaika työnantajan aloitteesta lyhenee vähemmän kuin 25 prosenttia.

Henkilön erotessa työstään ilman pätevää syytä työvoimatoimikunta määrää hänelle 90 päivän korvauksettoman määräajan (karenssin) työsuhteen päättymisestä lukien. Karenssi asetetaan myös, jos henkilö on tehnyt työnantajan kanssa työsuhteen päättämisestä sopimuksen, jossa todetaan, että työsuhde päättyy omasta pyynnöstä tai yhteisestä sopimuksesta, ellei muilla dokumenteilla voi osoittaa, että kysymys on työnantajalähtöisestä irtisanomisesta. Kun irtisanomisperuste muuten olisi työnantajasta johtuva (tuotannollinen tai taloudellinen) ja työntekijä itse irtisanoutuu, menettää hän mahdollisen oikeutensa työttömyyspäivärahan korotettuun ansio-osaan.

Työnantajalta saatu taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen (kultainen kädenpuristus), estää päivärahan myöntämisen ajalta, jolle kassa jaksottaa taloudellisen etuuden työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Pitääkseen työttömyysturvansa voimassa henkilön on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi, vaikka jaksotus ulottuisi pitkällekin ajalle.

Jos henkilö työsuhteen päättämisen yhteydessä sopii työnantajan kanssa laissa tai työsopimuksessa sovittua irtisanomisaikaa lyhyemmästä irtisanomisajasta, ei kassa voi maksaa päivärahaa ennen kuin irtisanomisaika on kulunut loppuun. Työttömyysturvalla ei kompensoida työnantajalle kuuluvia velvoitteita.


Lisätietoa

Tässä kirjoituksessa ei ole voitu käsitellä lain yksityiskohtia eikä yksittäisiä tapauksia. Lisätietoa saa Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TYJ:n kotisivuilta http://www.tyj.fi, Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassasta http://www.ayt.fi sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassasta http://www.erko.fi.

VT Eero T. Anttila
kirjoittaja toimii Erityiskoulutettujen työttömyyskassan Erkon lakimiehenä